Karaisun ohjeet netissäkin ovat puutteelliset, siellä neuvotaan yleensä, että taimet pitää totutella lämpötilavaiheltuun, mutta tämä on vain puolet totuudesta. Vasta kun yhdellä palstalla oli keskustelua, kuinka taimet pitää karaista luonnonvalolle ja joku (en muista kuka) oli mitannut ensin ikkunan takaa valon määrän ja sitten ulkona, ymmärsin asian tärkeyden. Kun siirrän kasvin ulos, niin valon määrä moninkertaistuu. Jos liian nopeasti tekee siirron, niin kasvin lehdet vaurioituu, koska aurinko polttaa ne.
Hyvä ja toimiva ohje jota olen itse noudattanut, on seuraava:
Paikaksi kannattaa valita suojainen ja varjoinen paikka. Avuksi voi käyttää esim. kylmäpenkkiä ja myös harsojen avulla voi vähentää valon määrää. Karaisun tarkoitus on totutella kasvit ulkoilmastoon. Pikkuhiljaa voi totuttaa taimet suurempaan valonmäärään ja kylmempiin lämpötiloihin. Karaisuun on hyvä varata aikaa 1-2 viikkoa.
Ensimmäisenä päivänä pidetään kasvit ulkona yhden tunnin ajan. Toisena päivänä kaksi tuntia. Kolmantena kolme tuntia jne. Auringossa olevaa aikaa voi lisätä, mutta älä jätä taimia koko ajaksi suoraan aurinkoon! Jos ajastaa karaisun illaksi saa myös matalamman iltalämpötilan.
Itse olen nyt siirtämässä osan kasveista kasvihuoneeseen. Ilmatkin alkavat lämmetä. Jos taas kylmenee, joudun miettimään kasvihuoneen lämmitystä yön ajaksi.
Ensimmäinen orvokki kukkii. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!